E-kirjan saavutettavaksi tekemisessä oleellisen tärkeä rooli on tuotanto-ohjelmilla ja niissä tehdyillä valinnoilla. Tässä osiossa annetaan ohjeita ja vinkkejä asioista, jotka on hyvä ottaa huomioon, kun käsikirjoituksesta tehdään epub-tiedosto. Osion ohjeet ovat melko yleisluontoisia, sillä ohjelmien välillä saattaa olla eroja esimerkiksi päivitys- ja kieliversioiden välillä. Tutustu aina käyttämiesi ohjelmien ominaisuuksiin!
Tavanomainen toimintamalli on ollut se, että painetun kirjan taitosta tehty tiedosto muunnetaan korkeintaan pienin muutoksin e-kirjatiedostoksi, yleensä epub 2 -formaattiin. Näin syntyykin usein jotakuinkin toimiva e-kirja. Lähes koskaan näin tehty e-kirja ei kuitenkaan ole tarpeeksi saavutettava, eli ei täytä lain saavutettavuusvaatimuksia.
Epubien tuottamiseen käytettyjä ohjelmia ovat esimerkiksi InDesign, Word-tekstinkäsittelyohjelman WordToEpub-lisäosa, Apple Pages, Google Docs tai erilaiset xml-editorit. Tässä osiossa käsitellään ennen kaikkea yleisiä periaatteita mutta annetaan myös muutamia vinkkejä yleisimpiin ohjelmiin, erityisesti InDesigniin. Ohjeet on kuitenkin annettu melko yleisluonteisina, koska eri päivitys- ja kieliversioissa saattaa olla eroja esimerkiksi valikoiden nimissä ja sijainneissa.
Julkaisuohjelmissa on yleensä mahdollista merkitä erilaiset tekstityypit rakenteen tunnisteilla ja asettaa kuville tekstivastineet. Tässä ohjeistuksessa kerrotaan, mitä ratkaisuja työskennellessä kannattaa tehdä, jotta lopputuloksena olisi mahdollisimman siisti ja semanttisesti merkitty tiedosto. Koska työtapoja ja sisältötyyppejä on lukemattomia, tässä ei ole käsitelty kaikkia mahdollisia tilanteita. Tiedoston jälkikäsittely -osiossa annetaan ohjeita, miten esimerkiksi InDesignista saatua tiedostoa kannattaa käsitellä saavutettavammaksi.
Sisältö, rakenne ja semanttinen merkkaus
Saavutettavuuden kannalta hyvä yleissääntö jokseenkin kaikkiin sisältöihin on erottaa itse sisältö, sen rakenne ja semantiikka ja sen ulkoasu toisistaan. Sisältö on yleensä tekstiä (ja kuvia, mutta niitä käsitellään tarkemmin osiossa kuvien saavutettavuus). Rakenteellisesti tekstit voivat olla esimerkiksi leipätekstiä, eri tasoisia otsikoita, lisätietolaatikoita tai viittauksia. Visuaalisesti nämä yleensä erotetaan toisistaan käyttämällä erilaisia ja eri kokoisia fontteja sekä asettelemalla ne tiettyyn kohtaan, esimerkiksi päätason otsikot isolla fontilla sivun alkuun tai alaviitteet pienellä fontilla sivun alareunaan. Joskus erottelussa voidaan käyttää myös värejä ja muita huomiokeinoja.
Visuaalisen erottelun lisäksi rakenteellisesti erilaiset tekstit on merkittävä semanttisesti. Termi semanttinen merkintä juontaa juurensa html-kieleen ja ajatukseen ”semanttisesta html:stä”, html-kielen elementeistä, jotka välittävät tietoa omasta sisällöstään. Esimerkiksi otsikon tunniste <h2> sisältää semanttisen tiedon, että kyseinen teksti on otsikko, ja se on otsikkohierarkiassa tasolla 2. Epub 3 -formaatti nojaa voimakkaasti html5-standardiin. Kantavana ajatuksena onkin, että rakenteiden merkitsemiseen käytetään oikeita html-kielen tunnisteita (englanniksi tags), ja haluttu ulkoasu määritellään css-tiedoston avulla, aivan kuten verkkosivuilla.
Itse sisällön lisäksi epub-tiedostoon on html-tunnisteilla merkittävä tiedoston pääkieli. Erikieliset osiot, esimerkiksi toisella kielellä olevat lainaukset, on myös merkittävä kielitunnisteilla.
Merkinnät tyylien avulla
Useimmissa ohjelmissa, joissa käsikirjoituksesta saa tuotettua epub-tiedoston, semanttiset merkinnät tehdään tyylien avulla. Tekstinkäsittelyohjelmissa (kuten Word, Docs tai Pages) käytetään etenkin otsikkotyylejä, jotka vastaavat html-kielen tunnisteita h1–h6. Lisäksi ohjelmat osaavat lisätä kuville ja usein myös kuvateksteille tunnisteet. Nämä ohjelmat eivät kuitenkaan tarjoa täydellistä valikoimaa html-tunnisteita, joten usein semantiikkaa joudutaan lisäämään e-kirjatiedostoon jälkikäteen.
On tunnettava käyttämänsä ohjelma, jotta tietää, miten tyylejä käytetään: syntyvätkö aidot semanttiset merkinnät vain oletustyyleillä, vai voiko käyttäjä itse määritellä tyylejä ja antaa niille semanttisia rooleja.
Riippuu myös julkaisuohjelmasta, minkä verran epub-tiedostoon sisältyvää css-tyylitiedostoa voi muokata. Tyylitiedostoa voi editoida jälkikäsittelyvaiheessa. Muokkauksissa pitää kuitenkin huomata, että saavutettavin ratkaisu on aina mahdollistaa, että loppukäyttäjä pystyy muokkaamaan tekstin kokoa, värejä, asettelua ym., omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaiseksi.
Html-tunnisteet epub-tiedostoissa
Epub 3 -standardi sisältää tuen html5-merkkauskielelle. Se tarkoittaa, että epub-tiedostot voivat sisältää html5-kielen tunnisteita ja attribuutteja: epub-kirjojen lukuohjelmat tukevat näistä useimpia, mutta eivät välttämättä kaikkia. Kaikki html-tunnisteet on kätevästi listattu esimerkiksi All the Tags -sivustolle. Tarkemmin tunnisteita, jotka e-kirjoja tekevien on syytä tuntea, käydään läpi artikkelissa Html epub-tiedostoissa.
Kuvat ja niiden tekstivastineet
Kuvien saavutettavuudesta täytyy e-kirjan työstövaiheessa huomioida ainakin kaksi asiaa: kuvien tekstivastineiden sijoittaminen kuvan yhteyteen ja siitä huolehtiminen, että kuva on oikeassa kohdassa suhteessa leipätekstiin paitsi visuaalisesti myös koodin puolella.
Kuvien saavutettavuudesta ja kuvien tekstivastineiden laatimisesta annetaan ohjeita tämän sivun osiossa kuvien saavutettavuus. Ei siis niistä tässä kohtaa sen enempää. Sen sijaan käydään läpi, miten tiedoston kanssa tulee toimia, että kuvalle toimitusvaiheessa tehty tekstivastine todella on loppukäyttäjän saatavilla oikeassa kohdassa kirjaa.
Teknisesti e-kirjatiedostossa kuva sijaitsee joko suoraan img-tunnisteessa tai figure-tunnisteen sisällä. Img-tunniste puolestaan sisältää alt-attribuutin, jossa on kuvan tekstimuotoinen seloste. Koodiesimerkkejä alt-attribuuteista sekä pidemmistä selostuksista löytyy osiosta kuvien tekstivastineet.
Jotta kuvat sijoittuvat e-kirjatiedoston koodissa järkeviin paikkoihin ja jotta niiden tekstivastineet välittyvät lukijalle, täytyy epub-tiedostoa luodessa kiinnittää huomiota kuvien ankkurointiin sekä syöttää kuville vastineet joko käsin tai kuvan metatietojen avulla. Jos kirja on ns. uudelleenjuoksutettava epub, ankkuroinnilla pitää huolen, että riippumatta asetuksista kuva on oikean tekstikohdan yhteydessä. Myös eri apuvälineohjelmat seuraavat kirjan koodirakennetta ja siten osaavat kertoa kuvasta oikeassa kohdassa tekstiä. Seuraavassa onkin muutamia vinkkejä kuvien käsittelyyn InDesign-ohjelmassa.
E-kirjojen tuottamiseen käytetyissä ohjelmissa on yleensä mahdollista asettaa kuville tavallinen tekstivastine, teknisesti siis img-tunnisteesta löytyvä alt-attribuutti. Toiminto löytyy usein nimellä alt text, vaihtoehtoinen teksti tai tekstivastine. Jos tarvitaan ns. pidempi selostus, nämä vaativat yleensä epub-tiedoston jälkikäsittelyä editointiohjelmassa.
Muotoilut ja asettelut
Tekstivoittoisissakin e-kirjoissa on usein rakenteita ja elementtejä, joiden saavutettavaan toteutukseen pitää kiinnittää huomiota. Käsitellään seuraavassa muutamia yleisimpiä tapauksia.
Usealle riville jakautuvat otsikot: joskus tekstin asettelun takia otsikko jaetaan kahdelle tai useammalle riville. Jako kannattaa tehdä ns. pehmeällä rivinvaihdolla (shift+enter), jotta kohtaan ei muodostu useaa otsikkokoodausta, vaan koko otsikko on saman tunnisteen sisällä.
Anfangit: Lukujen alun näyttävät alkukirjaimet eli anfangit ovat nykyään melko harvinaisia. Jos e-kirjassa on käytetty anfangeja, ne on syytä muotoilla CSS-tyylitiedostossa. Muuten tuloksena voi olla, että ruudunlukuohjelmat lukevat alkukirjaimen lopusta sanasta erillään. Ohje anfangien määrittämiseen CSS:ssä löytyy esimerkiksi Accessible Publishing Knowledge Base: Drop Caps -ohjeesta.
Runon säkeet ja muu merkityksellinen ladonta: sanojen asettelu riveille voi esimerkiksi runouden tai näytelmien kohdalla olla merkityksellistä. Nykyisillä työkaluilla runouden merkitsemiseen ei ole erityisen vakiintuneita työkaluja. Jos kyseessä on muun tekstin seassa oleva lainaus, blockquote-tunniste on ratkaisu.
Viitteet. Etenkin akateemisissa julkaisuissa on runsaasti viitteitä. Saavutettavassa e-kirjassa viitteet on toteutettu niin, että kaikki käyttäjät löytävät viitteen, saavat sen avattua ja lopulta pystyvät palaamaan takaisin alkuperäiseen tekstikohtaan. Teknisesti viite on yleensä vain tekstin sisäinen linkki. Viitetekstin sisältävän koodin täytyy sisältää vuorostaan paluulinkki alkuperäiseen tekstikohtaan.
Lisätietolaatikot. Erilaisia lisätietolaatikoita ja nostoja käytetään moniin tarkoituksiin. Jos tällainen teksti ei selvästi kuulu leipätekstiin, sellaisille voi määritellä oman tyylin ja antaa html-tunnisteen aside. Nostojen tai muiden sivuelementtien kohdalla on pidettävä huoli, että ne ovat sopivassa kohdassa koodia.
Sivunumerot
E-kirjojen lukemisessa ja sisällöissä navigoinnissa sisällysluettelo ja merkatut otsikot ovat aivan välttämättömiä. Kuitenkin jos e-kirja tehdään painetun kirjan pohjalta ja kirja sisältää runsaasti sivunumeroviittauksia, tai kirjan tulee noudattaa akateemisten julkaisujen konventioita, sen olisi hyvä sisältää myös painetun kirjan sivunumerointi.
Sivunumeroinnin voi toteuttaa eri tavoin. Sopivia scriptejä käyttämällä sivunumerot voi toteuttaa suoraan InDesignissä. Epub Secrets -sivun artikkelissa Why I Use Page List and How on annettu hyviä käytännön ohjeita.
Metatiedon lisääminen
Metatietoon liittyy monenlaisia vaatimuksia, ja yleensä ainakin saavutettavuusmetatiedon varmentaminen ja lisääminen on ihan oma työvaiheensa. E-kirjatiedoston luomisvaiheessa tiedostoon kannattaa kuitenkin lisätä kaikki metatieto, mitä käytetyssä ohjelmassa on mahdollista. Yleensä ohjelmissa, kuten InDesignissa, voi lisätä ainakin tekijän ja teoksen nimen, asiasanoja ja tekijänoikeustietoja.
Saavutettavuusmetatiedon lajeista, metatiedon määrittelystä ja syöttämisestä kerrotaan tarkemmin osiossa Metatiedot e-kirjoissa.
Muokattu viimeksi 3.5.2024