Esimerkkejä tekstivastineista

E-kirjojen alussa on usein kuva kirjan kannesta. Kun kirjan kansi on ensimmäinen asia, jonka lukija saa esille avatessaan kirjan, on tärkeää kertoa oleelliset asiat kannesta. Kansikuvan vaihtoehtoiseksi tekstiksi pitäisi siis antaa ainakin kirjoittajan ja kirjan nimi. Esimerkiksi alt=”Eva Isaksson, Nainen ja maailmankaikkeus.”

Jos kaikille kirjan lukijoille halutaan antaa yhdenvertainen kokemus, kansikuvaa kannattaa selostaa. Esimerkiksi alt=”Eva Isaksson, Nainen ja maailmankaikkeus. Punasävyinen viivapiirros, jossa nainen pitää toisessa kädessään planeettamallia ja toinen käsi nojaa kirjaan, jossa lukee SIBILLA FRICIA.”

Lukujen alussa tai lopussa olevat koristekuvat voi merkitä koristeellisiksi kuviksi. Jos vinjettiä kuitenkin käytetään luvun keskellä osoittamaan kontekstin muutosta tai jotain siirtymää, pitäisi visuaalisesti osoitettu muutos välittää myös apuvälineitä käyttäville lukijoille. Alla on esimerkki tekstisiirtymästä Minna Canthin kertomuksessa Päivä koittaa.

Epub-kirjassa vinjetin kuvan tilalla käytetään hr-elementtiä, jonka ulkonäkö määritellään tyylitiedostossa. Jos hr-elementille ei määritä ulkonäköä, sen kohdalla näkyy yleensä vaakasuora viiva. Koska hr-elementti on tarkoitettu osoittamaan katkoa, ruudunlukuohjelman käyttäjän on mahdollista saada tieto katkosta. Huomaa myös, että jos katko kohta on esitetty tähtimerkkien avulla, nekin on hyvä korvata hr-elementillä, ettei ruudunlukuohjelman käyttäjä saa kesken kirjaa ilmoitusta ”tähti tähti tähti”.

                                                        <p>- - Käsi toki hieman vapisi, mutta sitä ei kukaan huomannut.</p>
<hr class="vinjetti"/>
<p>Päivä päivältä kului, mutta Niiloa ei takaisin kuulunut. Katri makasi monta viikkoa kuumetaudissa huonona, ja kun - -</p>
                                            

                                                        hr.vinjetti {
   height: 3em;
   background: transparent url("../Images/lehti.gif") no-repeat center;
   background-size: auto;
   over-flow: hidden;
   border: none;
   break-inside: avoid;
}
                                            

Huomaa, että vinjetin korkeus riippuu käytettävän kuvan koosta.

Lisätietoja: Accessible Publishing Knowledge Base: Context Breaks

Kirjassa on kuva, joka on pääosin tekstiä. Kuvassa näkyvää tekstiä ei anneta leipätekstissä.

Esimerkki on kirjasta Eva Isaksson, Nainen ja maailmankaikkeus. 1984. (s. 41). Kuvatekstinä on ”Nimiösivu Emilie du Châteletin tekemästä Newtonin ”Principian” ranskannoksesta. Sivun alalaidasta alkaa Voltairen laatiman esipuhe.” Tällaisessa tapauksessa pitäisi alt-tekstissä antaa riittävästi kuvassa näkyvää tekstiä. Esimerkiksi kirjan ranskankielinen nimi ja kääntäjän nimi: ”Principes mathematiques de la philosophie naturelle, Par feue Madame la Marquise du Chastellet.” Koska kuvatekstissä kerrotaan, että kyseessä on nimiösivu, alt-tekstissä ei tarvitse toistaa tietoa siitä. Kaikkea kuvassa näkyvää tekstiä ei yleensä tarvitse antaa, vaan tärkeimmät kohdat riittävät.

Kuvatekstissä viitataan Voltairen esipuheeseen, joten alt-tekstissä voisi myös antaa esipuheen tekstiä, esimerkiksi otsikko Préface historique. Huomaa kuitenkin, että alt-tekstin kieli on oletuksena sama kuin kirjan pääkieli. Jos siis suomenkielisessä kirjassa alt-tekstinä on esimerkiksi ranskaa, pitää kuvalle antaa myös kieliattribuutti. Sen vuoksi esimerkin koodissa on myös attribuutti lang=”fr”. Jos kielimääritys puuttuisi, ruudunlukuohjelma ääntäisi ranskankielisen alt-tekstin kuin se olisi suomea. Alt-teksteissä ei voi merkitä useita kieliä, joten kaksikielisiä alt-tekstejä on syytä välttää.

                                                        <figure>
  <img src="principia.jpeg" lang="fr" alt="Principes mathematiques de la philosophie naturelle, Par feue Madame la Marquise du Chastellet. Préface historique."/>
  <figcaption>Nimiösivu Emilie du Châteletin tekemästä Newtonin "Principian" ranskannoksesta. Sivun alalaidasta alkaa Voltairen laatiman esipuhe.</figcaption>
</figure>
                                            

Esimerkki henkilöä esittävästä valokuvasta, joka on julkaistu elämäkerrassa tai historiaa käsittelevässä kirjassa.

Esimerkki on kirjasta Eva Isaksson, Nainen ja maailmankaikkeus. (s. 101). Valokuvan alla on kuvateksti ”Henrietta Leavitt löysi kosmisten tikapuitten tärkeän askelman.” Valokuvan alt-teksti voisi olla: ”Nainen istuu työpöydän ääressä ja pitää kynää kädessään”. Kuvatekstistä käy ilmi, kuka kuvassa on, mutta muuten kuvatekstin perusteella ei voi tietää, mitä kuva esittää. Maininta kosmisista tikapuista voi jopa olla hieman hankala ymmärtää niille, jotka eivät näe kuvaa.

                                                        <figure>
  <img src="leavitt.jpeg" alt="Nainen istuu työpöydän ääressä ja pitää kynää kädessään."/>
  <figcaption>Henrietta Leavitt löysi kosmisten tikapuitten tärkeän askelman.</figcaption>
</figure>
                                            

Toisessa esimerkissä on henkilön muotokuva. Tällaisessa tapauksessa alt-teksti voi olla hyvin lyhyt. Jos muotokuvan yhteydessä ei ole lainkaan kuvatekstiä, alt-tekstiksi usein riittää kuvassa olevan henkilön nimi. Kannattaa pohtia, onko kuvassa jotain erityistä, joka kiinnittää katsojan huomion. Esimerkiksi jos henkilön vaatetus tai hiustyyli poikkeaisi selvästi aikakauden tyylistä, asia kannattaa mainita.

Esimerkki 2 on kirjasta Eva Isaksson, Nainen ja maailmankaikkeus. (s. 72). Valokuvan vieressä on kuvateksti ”Emmy Noether, Einsteinin mukaan ”keskeisin luova matemaattinen nero sitten naisten korkeamman koulutuksen alkamisen”.”

Valokuvan alt-teksti voi olla: ”Mustavalkoinen valokuva.” Alt-tekstissä voisi myös lyhyesti kuvailla Noetherin vaatetusta, esimerkiksi seuraavasti: ”Tummahiuksisella naisella on yllään valkoinen paitapusero ja pitkä vaalea hame. Hänellä on kaulassaan tumma iso rusetti.” Koska kirjan leipätekstistä kuitenkin selviää Noetherin elinvuodet eikä hänen 1900-luvun alun tyylin mukainen vaatetuksen kuvaaminen tuo mitään oleellista lisätietoa lukijalle, vaatetuksen kuvailun voi hyvin jättää pois.

Kun logoja tai muita merkkejä käytetään tekstin sijasta osoittamaan esimerkiksi julkaisijaa, kuvalle riittää lyhyt alt-teksti, esimerkiksi alt=”Celian logo.” Vain jos on tarpeellista tietää, millaiselta logo näyttää, se kannattaa selostaa tarkemmin. Esimerkiksi jos tekstissä käsitellään logojen samankaltaisuutta, on hyvä kuvailla logojen ulkonäköä.

Muunlaisista merkeistä on hyvä antaa alt-tekstinä oleellinen tieto. Jos esimerkiksi suomenkielisessä kirjassa on tunnusmerkki vertaisarvioinnista, merkin alt-tekstiksi voi antaa merkissä olevan suomenkielisen tekstin: alt=”Vertaisarvioitu. www.tsv.fi/tunnus.” Ruotsinkielisessä teoksessa riittäisi vastaavasti alt=”Kollegialt granskad. www.tsv.fi/tunnus”.

Kuvaesimerkki on SKS:n avoimissa verkkojulkaisuissa julkaistusta teoksesta.

Esimerkki vuokaaviosta on julkaisusta Tarmo Toikkanen, Leena Kaukiainen ja Ilmari Jauhiainen, Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020, s. 3.

Julkaisun leipätekstissä todetaan ”Lisenssin valintaa voi havainnollistaa kuvion 1 mukaisella vuokaaviolla.” Vaikka julkaisussa selostetaan tarkasti eri lisenssejä, valintaa ei käydä tekstissä läpi, joten vuokaavio on selostettava tekstinä. Tässä tapauksessa selostuksesta tulee pitkä eikä se mahdu alt-tekstiin. Niinpä alt-teksti on lyhyt, esimerkiksi alt=”Vuokaavio lisenssin valinnasta.”. Pidempi selostus kannattaa linkittää heti kuvan jälkeen. (Esimerkissä oleva kuva on myös erikseen tarkasteltavissa verkossa.)

Koodiesimerkki siitä, miten epub-kirjassa kuvan yhteyteen liitetään linkki pidempään selostukseen.

                                                        <figure>
   <p><a href="vuokaavio_selostus.xhtml">Vuokaavion selostus</a></p>
   <img src="vuokaavio.jpg" alt="Vuokaavio lisenssin valinnasta."/>
   <figcaption>
      Kuvio 1 - Lähde: <a href="https://libguides.aalto.fi/c.php?g=633732&p=4535408">Avoin tiede ja kuvien käyttö</a>, Aalto-yliopisto.</figcaption>
</figure>
                                            

Pidempi selostus sijoitetaan siis epub-kirjassa tiedostoon vuokaavio_selostus.xhtml ja kuvan yhteydessä tarjotaan linkki tuohon tiedostoon. (Linkkitekstinä on Vuokaavion selostus.) Epub-kirjan sisällysluetteloon ei tarvitse lisätä linkkiä selostukseen, vaan tarkoitus on, että siihen pääsee vain kuvan kohdalta.

Selostuksessa avataan vuokaavio sanallisesti loogisessa järjestyksessä. Etenemistä vuokaaviossa voi selittää numeroinnin avulla lisäämällä eri vaiheille järjestysnumerot. Vuokaaviossa olevia värejä ei kerrota, ellei niillä ole tärkeää merkitystä. Esimerkkikaaviossa on käytetty punaisia ja vihreitä nuolia, mutta selostuksessa riittävät sanat ei ja kyllä.

Katso esimerkki 1 vuokaavion selostuksesta html-merkkauksineen (avautuu uuteen välilehteen). Esimerkissä on pyritty tiivistämään selostusta numeroimalla kysymykset. Pitkissä selostuksissa numerointia voi kuitenkin olla vaikea seurata, joten vuokaavion eri polut voi kirjoittaa auki. Katso esimerkki 2 vuokaavion selostuksesta (avautuu uuteen välilehteen).

Esimerkki on teoksesta Maria Lähteenmäki, Laatokka: Suurjärven kiehtova rantahistoria. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2021. Kirjassa on mustavalkoinen valokuva.

Kuvateksti kertoo mistä kuva on ja milloin kuva on otettu. Alt-tekstissä olisi hyvä kertoa, millaisesta maisemasta on kyse. Ilman sen kuvailua, ei voi tietää, onko kyseessä saaren eteläkärjessä hiekkaranta tai jotain muuta. Alt-teksti voisi olla alt=”Puinen vene on kallioisen, suojaisan järvenlahden rannalla. Veneestä on nousemassa ihmisiä kalliorannalle. Kalliorannat ovat melko jyrkkiä.”

Karttaesimerkki on teoksesta Maria Lähteenmäki, Laatokka: Suurjärven kiehtova rantahistoria. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2021. Kirjan tekstissä viitataan karttaan: ”Laatokka on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä suuresti sitä ympäröivän valuma-alueen (276 500 km², Kartta 1) – ja laajemmankin ympäristön – lämpötiloihin, vuodenaikoihin sekä faunaan että flooraan.” Kartta on sijoitettu luvun loppuun, ei heti sen kappaleen perään, jossa karttaan viitataan.

Koska kartoissa on paljon tietoa ja usein myös paljon tekstiä, on riski, että alt-teksteistä tulisi hyvin pitkiä. Erityisesti karttojen kuvauksissa kannattaa keskittyä vain tärkeimpiin asioihin. Laatokan valuma-alueen kohdalla olennaista lienevät Laatokkaan laskevat joet. Rannalla olevia kaupunkeja ei kannata kertoa. Kartan alt-teksti voisi siis olla: alt=”Laatokkaan laskevat seuraavat joet: Jänisjoki, Oyat, Pasha, Syväri Äänisestä, Vuoksi Saimaasta ja Olhavanjoki Ilmajärvestä. Neva laskee Laatokasta Suomenlahteen.”