Kaikki lukijat eivät näe kuvia ja sen vuoksi eivät havaitse kuvissa olevaa tietoa. Jotta jokainen lukija saisi myös kuvien sisältämän tiedon, kuvilla pitää e-kirjassa olla tekstivastine. Tekstivastine on teksti, joka kertoo kuvan olennaisen sisällön.
Lainsäädännössä sähkökirjoilta vaaditaan, että “sisällön vaihtoehtoiset esittämistavat ja sen yhteentoimivuus eri avustavien teknologioiden kanssa on mahdollistettu siten, että sisältö on havaittavissa”. Jos e-kirjan lukija ei näe kuvia, hän tarvitsee vaihtoehtoisen tavan saada tieto kuvasta eli tekstivastineen, joka esittää kuvan olennaisen sisällön.
Verkkosisällön saavutettavuusohjeiden mukaan tekstivastine on tekstiä, joka on ohjelmallisesti liitetty kuvaan tai johon on viitattu tekstistä, joka on ohjelmallisesti liitetty kuvaan. E-kirjassa kuvaan voidaan siis ohjelmallisesti liittää kuvan selostava teksti, esimerkiksi epub-formaatissa ns. alt-teksti, tai vaihtoehtoisesti e-kirjan kuvan selostus voi olla leipätekstissä tai muussa kohdin e-kirjaa ja tällöin kuvaan liitetään ohjelmallisesti teksti, joka kertoo, mistä selostava teksti löytyy. Näitä eri keinoja esitellään tarkemmin esimerkkien avulla.
Niiden, jotka tuottavat e-kirjojen lisäksi myös äänikirjoja, kannattaa pohtia, miten tekstivastineita voi hyödyntää äänikirjatuotannossa. Etenkin tietokirjojen kohdalla alt-tekstien avulla voisi parantaa äänikirjaa ja välittää kirjan kuvallista sisältöä myös äänikirjojen käyttäjille lukemalla alt-tekstit ääneen.
Eri tapoja antaa tekstivastine
Tärkeintä on se, että kuvien sisältämä tieto annetaan tekstinä. Se, millainen tekstivastine kuvalle tarvitaan ja miten se annetaan, riippuu kuvan tehtävästä ja siitä, mitä kuvan sisältämää tietoa annetaan ympäröivässä tekstissä.
- Kuva, jossa on vähän lisätietoa suhteessa ympäröivään tekstiin tai jonka sisältämä tieto kerrotaan leipätekstissä ja/tai kuvatekstissä: Liitä kuvaan lyhyt vaihtoehtoinen teksti
- Kuva, joka on puhtaasti koristeellinen, voidaan ohittaa: Koristekuva ei tarvitse tekstivastinetta
- Kuva sisältää paljon tietoa, joka ei anneta ympäröivässä tekstissä: Kuvaa ei voi selostaa lyhyesti, vaan selostuksesta tulee pitkä
Alla annetaan yleisiä ohjeita kuvien tekstivastineista. Osiossa Esimerkkejä tekstivastineista on kuvitteellisia esimerkkejä erityyppisistä kuvista.
Liitä kuvaan lyhyt vaihtoehtoinen teksti
Kuvalle voidaan e-kirjassa antaa vaihtoehtoinen teksti, jota usein kutsutaan alt-tekstiksi (engl. alt text) ja joka ei näy kaikille lukijoille. Alt-teksti liitetään e-kirjassa kuvaan koodimerkinnöillä siten, että ruudunlukuohjelmat pääsevät siihen käsiksi. Kun ruudunlukuohjelman käyttäjä lukee e-kirjaa, hän saa kuvan kohdalla tiedon siitä, että sisällössä on kuva, ja alt-teksti välittyy hänelle tekstistä puheeksi -synteesin avulla äänenä tai pistetekstinä pistenäytöllä. Ruudunlukuohjelmat eivät osaa tulkita kuvien sisältöä, vaan ne välittävät vain alt-tekstin.
Seuraavassa esimerkissä epub-kirjassa alt-teksti on kirjoitettu img-elementin alt-attribuuttiin.
Esimerkki: valokuvan alt-teksti
E-kirjassa voisi näkyä tämän sivun yläosassa oleva valokuva e-kirjan lukemisesta tabletilla. Kuvan kohdalla ruudunlukuohjelman käyttäjä saisi ilmoituksen: ”Kuva. E-kirjaa luetaan tabletilta. Kirjan tekstin joukossa on piirroskuva.”
Monissa editointityökaluissa on mahdollista antaa kuville alt-teksti. Esimerkiksi InDesignissa alt-teksti annetaan kuvalle objektin vientiasetuksissa.
Miten alt-teksti laaditaan?
Kirjan teksti, kuva ja mahdollinen kuvateksti muodostavat kokonaisuuden, josta näkevä lukija saa tietoa. Alt-tekstiä laadittaessa pitää miettiä seuraavia kysymyksiä:
- Mikä kuvan tehtävä on?
- Mitä kerrotaan kirjan tekstissä ja mahdollisessa kuvatekstissä?
- Mitä olennaista tietoa on vain kuvassa eikä tekstissä?
Näihin kysymyksiin vastaamalla kirjoitetaan lyhyt, mielellään yhden – kahden virkkeen pituinen alt-teksti. Alt-tekstissä ei ole syytä toistaa kirjan tekstissä kerrottuja asioita eikä toistaa näkyvää kuvatekstiä. Käytä selkeitä ja ymmärrettäviä lauseita ja samanlaista kieltä kuin kirjassa muutenkin. Esimerkiksi selkokirjoissa myös alt-tekstien pitää olla selkokielisiä.
Ruudunlukuohjelmat lukevat alt-tekstin vain tekstinä, mikä tarkoittaa sitä, että alt-tekstissä ei muotoilla tekstiä esimerkiksi luetteloksi tai taulukoksi. Alt-tekstissä ei voi myöskään olla linkkejä.
Koristavat kuvat eivät tarvitse alt-tekstiä
Jos kuva vain koristaa e-kirjaa ja sen voisi poistaa kokonaan kirjasta ilman, että tietoa katoaisi, kuvan voi merkitä koristeelliseksi tyhjän alt-attribuutin avulla. Tyhjällä alt-attribuutilla tarkoitetaan sitä, että attribuutille ei annetaan mitään arvoa (esimerkiksi epub-kirjan koodauksessa lainausmerkkien väliin ei tule mitään merkkiä). Ruudunlukuohjelmat ohittavat kuvan, jolla on tyhjä alt-attribuutti, eivätkä välitä käyttäjälle tietoa siitä, että sisällössä on koristeellinen kuva.
Tyhjän alt-attribuutin lisäksi kuvan elementtiin voidaan lisätä myös ARIA-roolin, role=”presentation”. Tämä on toinen keino kertoa ruudunlukuohjelmilla, että kuvan voi jättää huomiotta.
Koristavan kuvan alt-attribuutti on tyhjä
Huomaa, että kuvaelementillä pitää olla alt-attribuutti, sitä ei voi jättää kokonaan pois. Saavutettavuutta tarkastavat ohjelmat antavat yleensä virheilmoituksen, jos alt-attribuutti puuttuu kuvasta.
Huomaa myös, että vaikka kirjassa olisi abstrakti kuva, joka ei esitä mitään, kuvalla voi olla tehtävänä osoittaa katsoa tekstissä, esimerkiksi aikasiirtymää. Tällaisessa tapauksessa epub-kirjassa voidaan käyttää hr-elementtiä. Katso kohta Vinjetti sivulla Esimerkkejä tekstivastineista.
Tietoja koristeellisista kuvista: Accessible Publishhing Knowledge Base: Decorative Images.
Kuka laatii tekstivastineen ja missä vaiheessa?
Kuvien tekstivastineet olisi parasta laatia jo siinä vaiheessa, kun kuvia valitaan ja pohditaan kuvatekstejä. Usein paras asiantuntija on se, joka kuvan valitsee. Hän tietää, mikä kuvan tehtävä on ja mikä siinä on oleellista. Taittajan tai sähkökirjan tekijän voi olla vaikea jälkikäteen tietää, mikä kuvassa on tärkeintä. Jos kirjailija itse valitsee kuvat, kannattaa pyytää häntä myös sanallisesti perustelemaan, mikä kuvassa on oleellista. Jos kustannustoimittaja valitsee kuvia, hänen tehtävänään on myös kirjoittaa tekstivastine. Se, mihin tekstivastineet kirjoitetaan ja missä vaiheessa ne liitetään e-kirjaan, riippuu e-kirjan tuotantoprosessista ja käytössä olevista ohjelmista.
Kuvan konteksti on ratkaisevassa asemassa: saman kuvan tehtävä voi olla ihan erilainen eri kirjoissa! Esimerkiksi muotia esittelevässä kirjassa on alt-tekstissä hyvä kertoa 1990-luvun yökerhossa tanssivan henkilön vaatteista yksityiskohtaisesti, mutta jos sama kuva on musiikin historiaa esittelevässä kirjassa, alt-tekstissä on luultavasti osuvampaa kertoa vaikka tanssiliikkeistä.
Alt-tekstissä käytetään samanlaista kieltä ja tyyliä kuin kirjan muussakin tekstissä. Alt-teksteissä käytettyjen termien ja sanojen pitäisi olla lukijalle tuttuja. Vaikka siis kuvan sisällön voisi kertoa napakasti jonkin termin avulla, termiä voi käyttää vain, jos se on selostettu tekstissä aikaisemmin tai jos termi on hyvin yleisesti tunnettu. Myös alt-teksteissä pitää luonnollisesti ottaa huomioon kirjan kohdeyleisö: lastenkirjojen alt-tekstit pitää laatia ikäryhmälle sopiviksi.
Mitä tehdä silloin, kun lyhyt alt-teksti ei riitä?
Jos kuva sisältää paljon tietoa, lyhyessä alt-tekstissä ei ole mahdollista kertoa kaikkea kuvan oleellista sisältöä. Tällöin kuvan yhteyteen voidaan laatia pidempi kuvan selostus. Pitkässä selostuksessa voi muotoilla tekstiä ja helpottaa ymmärrettävyyttä vaikka luetteloinnin avulla. Numeerisen tiedon visualisointien tekstivastineena voi käyttää taulukkoa, jossa myös ruudunlukuohjelman käyttäjä voi liikkua ja selata taulukon tietoa.
Pitkä selostus voidaan linkittää kuvaan erillisenä tekstinä, jolloin kuvan yhteydessä annetaan vain linkki kyseiseen tekstiin. Linkittäminen pitkään selostukseen toimii useimmissa lukuohjelmissa, joten se on melko turvallinen keino lisätä selostus e-kirjaan. Kun pitkä selostus sijoitetaan erilliseen epub-kirjassa erilliseen xhtml-tiedostoon, selostus ei kasvata leipätekstin pituutta. Selostuksia ei tarvitse myöskään lisätä kirjan sisällysluetteloon, vaan niihin on tarkoitus navigoida ainoastaan kuvan yhteydessä olevasta linkistä. Selostustekstiin loppuun pitää tietysti lisätä paluulinkki varsinaiseen tekstiin.
Alla on esimerkki koodista epub3-kirjassa.
Esimerkki: kuvan alla on linkki pidempään selostukseen
Jos e-kirjan lukuohjelmat tukevat muitakin ratkaisuja, pitkän selostuksen voi sijoittaa myös suoraan kuvan alle tekstinä, joka on oletuksena piilossa, mutta jonka lukija saa halutessaan näkyviin. Pitkät selostukset auttavat myös niitä lukijoita, joilla voi olla vaikeuksia tulkita kuvaa. Erityisesti oppimateriaaleissa, jotka on toteutettu verkkosivustona, alla kuvattu details-elementin avulla tuotettu vaihtoehto voi olla hyvä.
Details-elementin avulla tehdystä ratkaisusta on esimerkki englanninkielisessä epub3-testikirjassa, joka on ladattavissa epubtest.org-sivuston testikirjoissa. (Testikirjan aihe on Extended Descriptions). Lisätietoa details-elementistä on englanniksi Daisy Knowledge Base -sivustolla.
 |
 |
| Kuva 1: Epub-kirjan kuvan alla on painike ”Expand / collapse Extended Description” pitkän kuvaselostuksen avaamiseen. Lukuohjelma on Thorium Reader. | Kuva 2: Pitkän kuvaselostuksen teksti näkyy avattuna painikkeen alla. Tekstin voi piilottaa painikkeesta. Lukuohjelma on Thorium Reader. |
Huomaa kuitenkin, että details-elementti ei toimi kaikissa epub-lukuohjelmissa ja avautuva lisäteksti voi aiheuttaa ongelmia lukuohjelman sivutukselle. Lisätietoja englanniksi details-elementistä Daisy Knowledge Basessa.
Muita ohjeita
Accessible Publishing Learning Networkin sivuilla on erinomaisia ohjeita kuvien selostamisesta:
- Image Description Guide for Picture Books (ohjeita kuvakirjojen kuvien selostamiseen)
- Image Description Guide for Comics and Graphic Novels (ohjeita sarjakuvien selostamiseen)
DIAGRAM Center on laatinut englanninkielisen harjoitussivuston kuvien selostamiseen: Poet Image Description. Heillä on myös hyvät ohjeet erilaisten kuvien selostamiseen: Image Description Guidelines.
Päivitetty viimeksi 27.11.2024.