UKK - Julkaise Kaikille Siirry suoraan sisältöön

UKK

Tälle sivulle kokoamme vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen .

Lait ja standardit

Huom. Esteettömyysdirektiiviin ja digipalvelulakiin liittyvät vastaukset on annettu kulloinkin saatavilla olevan tiedon perusteella, joten tieto saattaa päivittyä. Kun sääntely on voimassa, kannattaa lain vaatimuksiin liittyvät kysymykset selvittää valvovalta viranomaiselta.

Riittääkö, että kirjasta on saatavilla joku saavutettava digitaalinen versio, vai pitääkö kaikkien versioiden täyttää saavutettavuusvaatimukset? Riittänee, että tarjolla on yksi saavutettava versio. Saavutettavan version tulee olla nimenomaan sähkökirja. On kuitenkin ihan mahdollista, että teoksesta julkaistaan vaikkapa sekä ei-saavutettava näköis-pdf että saavutettava epub-versio. Saavutettavan teoksen olisi syytä olla yhtä helposti saatavilla kuin ei-saavutettavan version, minkä lisäksi tulee selkeästi käydä ilmi, kumpi versio on saavutettava.

E-kirjaformaatit

Koskevatko vaatimukset vain epub-kirjoja? Vaatimukset koskevat e-kirjoja riippumatta niiden julkaisuformaatista. Lainsäädännössä e-kirja (sähkökirja) on määritelty seuraavalla tavalla:  sähkökirja on teksti- tai graafisessa muodossa olevaa julkaisua, joka tarjotaan kuluttajalle tiedostona tai tiedostojen kokonaisuutena.

Kuvat ja kuvien tekstivastineet

Tarvitseeko ns. tunnelmakuville laittaa tekstivastine? Vastaus riippuu tilanteesta. Usein, jos kuva ei välitä mitään oleellista tietoa, sen tekstivastine voi olla tyhjä. Jos tunnelmakuvalla ilmaistaan esimerkiksi aihepiirin vaihtumista, pitää huolehtia, että sama asia käy ilmi ilman kuvaa. Lisäksi jos tunnelmalla on teoksessa suuri merkitys, voisi kuvia tiiviisti kuvailla.

Pitääkö runsaasti kuvitettujen lastenkirjojen kuvat kuvailla? Esteettömyysdirektiivin johdanto-osassa (kohta 41) lastenkirjat listataan yhdessä sarjakuvien ja taidekirjojen kanssa esimerkkeinä erityisteoksista, joiden ”ominaispiirteitä olisi tarkasteltava kaikkien sovellettavien esteettömyysvaatimusten osalta”. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa, että esimerkiksi kuvakirjojen kohdalla sovelletaan vain niitä saavutettavuusvaatimuksia, jotka kyseisten kirjojen kohdalla ovat mielekkäitä: esimerkiksi saavutettavuusmetatieto pitää olla tarjolla, vaikka kuvia ei olisi kuvailtu.

Voiko vaihtoehtoisissa teksteissä käyttää lyhenteitä? Vaihtoehtoisissa teksteissä kannattaa käyttää samanlaista kieltä ja ilmaisuja kuin leipätekstissä. Jos lyhenne on yleisesti tunnettu tai jo aiemmin leipätekstissä käytetty, voi sitä käyttää myös vaihtoehtoisessa tekstissä.

Onko vaihtoehtoisten tekstien oltava sävyltään neutraaleja, vai saako niissä kuulua kirjailijan ääni? Paras olisi, jos vaihtoehtoiset tekstit vastaavat sävyltään ympäröivää tekstiä. Esimerkiksi omaelämäkertojen kuvissa saa kirjailijan ääni hyvinkin kuulua. Liioittelua kannattaa kuitenkin tässäkin välttää.

Ohjelmat ja työkalut

Pitääkö toimitustyössä huomioida ruudunlukijoiden toiminta? Ne tuntuvat usein lukevan asioita erikoisesti. Ensisijaisesti on syytä aina noudattaa suomen yleisiä oikeinkirjoitusohjeita ja kielioppia. Joskus ruudunlukuohjelmat lukevat asioita erikoisesti. Ohjelmia on kuitenkin monia erilaisia, ja käyttäjät voivat myös omilla asetuksillaan vaikuttaa luennan tarkkuuteen, joten yhdelle tietylle ohjelmalle ei kannata tekstiä alkaa optimoida, vaan pitäytyä yleisissä ohjeissa.

Tarkistaminen ja saavutettavuuden varmistaminen

Miten html-pohjaisen verkkokirjan saavutettavuuden voisi tarkistaa (esim. verkkokirja, joka on luettavissa omalla julkaisualustalla verkkopalvelussa)? Html-muotoisten sisältöjen saavutettavuuden tarkistamisen apuna voi mainiosti käyttää verkkosivujen saavutettavuustarkistustyökaluja. Selaimeen voi asentaa lisäosaksi WAVE-työkalun, mutta selaimissa on sisäänrakennettuja työkaluja, esimerkiksi Chromen Lighthouse. Automaattisten työkalujen lisäksi tarvitaan toki myös manuaalista tarkistamista, työkalut eivät huomaa kaikkea!

Semanttiset merkkaukset

Millä tarkkuudella erikieliset osat pitää sisällössä merkata? Pitääkö esimerkiksi vieraskieliset nimet merkata kielitunnisteella? Merkkausten tarkkuudessa voi käyttää jonkin verran harkintaa. Verkkosisällön saavutettavuusohjeet ohjeistavat tasolla AA, että jokaisen tekstikatkelman tai osion kieli on voitava ohjelmallisesti selvittää, paitsi jos kyseessä on erisnimi, tekninen termi, määrittämättömän kielen sana tai jos ilmaus on muuttunut muun tekstiympäristön kielen osaksi.  Näin ollen henkilöiden nimien kieltä ei tarvitse kooditasolla merkitä, eikä se usein olisi mielekästäkään.

Takaisin ylös