E-kirjan tarkistaminen ruudunlukuohjelmalla - Julkaise Kaikille Siirry suoraan sisältöön

E-kirjan tarkistaminen ruudunlukuohjelmalla

E-kirjan valmistumisen jälkeen se täytyy vielä tarkistaa ja validoida. Osiossa tarkistus ja validointi on annettu ohjeita e-kirjan tarkistamiseen työkalujen avulla sekä manuaalisesti. Jos haluaa varmistua kirjan saavutettavuudesta mahdollisimman suurelle joukolle käyttäjiä, mutta testauttaminen todellisilla käyttäjillä ei syystä tai toisesta ole mahdollista, voi testaamiseen itse hyödyntää ns. ruudunlukuohjelmia.

Mikä on ruudunlukuohjelma?

Ruudunlukuohjelmat ovat tietokoneelle ladattavia tai mobiililaitteiden sisältämiä ohjelmia, jotka muuntavat näytöllä näkyvää tekstiä ja sisältöjen rakenteista tietoa joko tekstistä puheeksi -syntetisaattorin avulla ääneksi tai pistekirjoitukseksi pistenäytölle. Ruudunlukuohjelmien välityksellä sokeat tai näkövammaiset käyttäjät pystyvät käyttämään erilaisia ohjelmia ja verkkopalveluita, myös lukemaan e-kirjoja, kunhan niiden teossa on huomioitu saavutettavuus.

Ruudunlukuohjelmien käyttö vaatii perehtymistä niiden toimintaan ja asetuksiin. Ohjelmia ei käytetä hiirellä, vaan näppäimistöllä tai mobiililaitteiden tapauksessa ohjauseleillä. Ruudunlukuohjelmien sujuva käyttö edellyttääkin monien erilaisten näppäinkomentojen tai ohjauseleiden tuntemista. Ilman hyvää komentojen hallintaa ohjelmien käyttäminen on vaikeaa. On myös hyvä tietää, että ohjelmia on erilaisia, ja ne saattavat lukea sisältöjä eri tavoin tai niillä voi olla vaihteleva tuki merkkauskielille.

Ruudunlukuohjelman käyttäjä voi myös omilla asetuksillaan vaikuttaa suuresti siihen, millä tarkkuudella ja tavalla ohjelma kertoo sisältöjä: mitkä kaikki välimerkit ilmoitetaan, kerrotaanko korostuskeinoista, vaihtuuko äänisyntetisaattorin kieli, kun tekstin kielimerkintä vaihtuu jne. Jokaisella käyttäjällä on omat mieltymyksensä, joten ruudunlukuohjelmilla testatessa ei yleensä voi selvittää kattavasti jokaisen käyttäjän kokemusta.

Esimerkkejä ruudunlukuohjelmista

NVDA, ”Non-Visual Desktop Access”. Avoimen lähdekoodin maksuton ruudunlukuohjelma Windows-tietokoneille. Suosituin ruudunlukuohjelma Suomessa.

JAWS. Maksullinen, laadukas ruudunlukuohjelma Windows-tietokoneille. Korkean hinnan takia käytössä lähinnä ruudunlukuohjelmaa jatkuvasti käyttävillä, vähemmän tarkistustyökaluna. Toiseksi suosituin Suomessa.

Windows Lukija (englanninkielisenä Narrator). Windows 10 ja 11 -käyttöjärjestelmiin sisältyvä ohjelma, joten helposti saatavilla testaamiseen. Toimii hyvin Windowsin omien ohjelmien kanssa. Vain vähän käytetty.

VoiceOver. Applen laitteisiin sisäänrakennettu ruudunlukuohjelma. Käytössä iPhone-puhelimissa, Mac-tietokoneissa ja iPad-laitteissa. Mobiililaitteissa suosituin vaihtoehto Suomessa.

TalkBack. Android-käyttöjärjestelmän vastine, käytössä Android-käyttöjärjestelmää käyttävissä älypuhelimissa ja tablettitietokoneissa. Ei yhtä suosittu kuin VoiceOver.

Neljä yllämainittua ohjelmaa – NVDA, JAWS, VoiceOver ja TalkBack – kattavat merkittävän osan suomalaisesta ruudunlukuohjelmien käytöstä. Näiden lisäksi jonkin verran käyttäjiä on ainakin tekstin suurennosta ja ruudunlukutoimintoja yhdistävällä ZoomText-ohjelmalla, Linux-ympäristön Orcalla sekä Chromebook-tietokoneiden ChromeVoxilla.

Lisätietoa ja edellä esitettyjen käyttäjämäärien tarkempia tilastoja löytyy Eficoden, Näkövammaisten liiton ja Annanpuran huhtikuussa 2021 toteuttamasta kyselystä. Eficoden sivuilla oleva blogikirjoitus Ruudunlukukäyttäjien ääni kuuluviin kertoo yhteenvedon kyselyn tuloksista. Koko raportin saa tilattua pdf-muodossa Eficodelta: Suomalaisten ruudunlukijakäyttäjien tottumukset ja haasteet verkkopalveluiden käytössä.

Testaaminen ruudunlukuohjelmalla: mitä voi testata?

Vaikka ruudunlukuohjelmien keskinäiset erot ja käyttäjän omat asetukset vaikuttavat suuresti käyttökokemukseen, voi ruudunlukijalla testaamalla saada paljon hyödyllistä tietoa e-kirjan tai sen lukemiseen käytettävän ohjelman saavutettavuudesta. Kun haluaa testata e-kirjan saavutettavuutta, kannattaa valita e-kirjan lukuohjelmaksi sellainen ohjelma, jonka tietää olevan saavutettava. Näin mahdolliset e-kirjan lukuohjelman saavutettavuuspuutteet eivät sotke testaamista. (Saavutettavia e-kirjan lukuohjelmia ovat esimerkiksi Thorium Reader tai Colibrio Reader. )

Jos testaaja ei ole kokenut ruudunlukuohjelman käyttäjä, on kuitenkin syytä pitää mielessä, että kummalliselta tuntunut käyttökokemus tai epäonnistuminen vaikkapa navigoinnissa saattaa myös johtua esimerkiksi puutteellisesta näppäinkomentojen hallinnasta.

Ruudunlukuohjelmalla voi testata esimerkiksi seuraavia asioita.

Pääsy sisältöihin:

  • Pääseekö kirjan tekstisisältöihin ylipäänsä käsiksi ja onnistuuko tekstin luenta?
  • Voiko kirjassa liikkua sisällysluettelon tai maamerkkien avulla?
  • Onko kuuntelu sujuvaa vai lukeeko ruudunlukija vain esimerkiksi sanan kerrallaan tai katkeaako luenta esimerkiksi aina sivun vaihtumiseen?

Sisältöjen saavutettavuus:

  • Onko kuville annettu tekstivastineet (ns. alt-tekstit) ja kuuleeko ruudunlukijan käyttäjä ne? Kertovatko tekstivastineet kuvista olennaisen asian?
  • Onko kirjassa tarvittavia rakennemerkintöjä: löytyvätkö esimerkiksi otsikot, ja onko otsikoiden järjestys looginen?
  • Pystyykö ruudunlukuohjelmaa käyttävä havaitsemaan, jos jokin tekstiosuus poikkeaa leipätekstistä, eli on esimerkiksi sitaatti, nostolaatikko, kuvateksti, lisätieto tai muu vastaava elementti? 
  • Onko sisällön lukujärjestys järkevä? Jos kirjassa on esimerkiksi marginaalissa jokin huomautus, tuleeko huomautus ruudunlukijan käyttäjälle sopivassa kohdassa?
  • Ovatko taulukot taulukoita ja onko niiden rakenne looginen niin, että niissä voi liikkua tietosolusta toiseen?

Toiminnallisuudet:

  • Löytyvätkö mahdolliset ala- tai loppuviitteet ja pääseekö leipätekstistä siirtymään ala- tai loppuviitteen sisältöön? Onnistuuko siirtyminen takaisin leipätekstiin?
  • Jos kuvilla on pidemmät kuvaselostukset, joihin pääsee linkkien kautta tai avaamalla lisää tekstiä esille, toimivatko linkit tai avaamispainikkeet pidempiin kuvaselostuksiin?
  • Ovatko kirjan linkkitekstit riittävän informatiivisia, eli selviääkö pelkästä linkin tekstistä, mihin linkki johtaa? Ovatko linkit aktiivisia?
Takaisin ylös